Grey Stable
Koska asiat eivät ole musta-valkoisia.

Ideologianamme on olla kannattamatta mitään ideologiaa. Jonkun tietyn aatteen kannattaminen saa ihmisen helposti ajattelemaan yksipuolisesti.
Ei voida kuitenkaan sanoa, ettäkö ideologiat ja aatteet olisivat kaikki
huonoja, monesti niissä on paljon hyvää. Tärkeää on vain tunnistaa mitkä
toimintatavat sopii kulloiseenkin hetkeen, hevoselle ja ihmiselle juuri siinä tilanteessa. Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.

Hevosalan oppilaitoksista ja kursseilta saatu teoriatieto antaa hyvän pohjan ammattitaitomme rakentumiselle, eikä sitä pidä missään nimessä väheksyä. Kuitenkin lapsuudesta asti jatkunut kokemuksen kartuttaminen on se, joka luo vahvan pohjan käytännön työskentelyllemme. Uskomme, että jokainen vastaan tullut ja tuleva hevonen on opettanut ja tulee jatkossakin opettamaan meille jotain, jos vain olemme riittävän nöyriä ja avoimia ottamaan oppia vastaan. Tällä tiellä kukaan ei ole valmis, mutta juuri se tekeekin matkan tekemisestä vastustamattoman mielenkiintoisen.

Joitakin toimintaperiaatteitamme

  • Kukaan ei ole täydellinen

Me kaikki teemme silloin tällöin virheitä, isompia ja pienempiä, ja usein aivan huomaamattamme. Koska hevoset ovat itsenäisesti ajattelevia yksilöitä joilla on omat tarkoitusperänsä ja motiivinsa, myös hevoset tekevät virheitä. Hevosten kanssa on tuskin mahdollista toimia niin, ettei kukaan ikinä mokaisi. Sen vuoksi on tärkeää oppia toimimaan oikein myös virheen jo tapahduttua.

Kun hyväksymme oman epätäydellisyytemme, voimme kehittävästi ohjata myös hevosia oikeaan suuntaan. Tärkeää olisi, että tunnistaisimme omat virheemme ja kehityskohtamme, emmekä tahtomattamme rankaisisi hevosta itse tekemistämme virheistä. Joskus hevosenomistaja saattaa tarvita ulkopuolista apua huomatakseen mistä ongelmakohdat johtuvat.

  • Kaikki liittyy kaikkeen.

Hevosen hyvinvointi on aina monien yksityiskohtien muodostama kokonaisuus. Harvoin ongelmat johtuvat vain yhdestä tekijästä, vaan yleensä ongelmat nivoutuvat yhteen saaden aikaan lumivyöry-ilmiön.

Toiminnassamme pyrimme katsomme kaikkia asioita kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ruokinta, hevosen kokeman stressin määrä, laumakäyttäytyminen, varusteet, rutiinit jne. kaikki vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi ratsastuksellista ongelmaa ratkottaessa syy voi olla missä tahansa tai useammassa edellämainituissa osa-alueessa.

  • Kaikelle on aikansa.

Vain ihminen itse tietää tavoitteensa ja aikataulun, jossa tavoitteet tulisi täyttää. Monesti luomme itse ongelmia asettamalla huomaamattamme asioille aikarajoja. Kuitenkin moni ongelma ratkeaisi helpommin kun hevoselle annettaisiin enemmän aikaa. Usein ihminen myös haukkaa kerralla liian ison palan unohtaen, että hevonen ei yleensä tiedä mikä toiminnan päämääränä on.

Me etenemme aina sekä hevoselle että ihmiselle sopivin askelin. Pilkomme asiat pienempiin osiin ja asetamme välitavoitteita, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ei tunnu enää niin mahdottomalta.

Veera

"Hevoslauma on upea järjestelmä. Niin kauan kuin muistan, olen ihaillut hevosten tapaa toimia toistensa kanssa ja kommunikoida saumattomasti laumassa, ikäänkuin niillä olisi oma salakieli, johon meillä ihmisillä ei ole mitään osaa.

Yrityksen ja erehdyksen kautta vuosien saatossa olen alkanut näkemään sanoja ja lauseita hevosten eleissä, olemuksessa ja tavassa liikkua. Jokaiselta tapaamaltani hevoselta myös opin uutta, enkä ole vielä tavannut hevosta josta en pitäisi!

Vaikka ihmisen tapa käyttää "hevoskieltä" on aina karkea ja pystymme muodostamaan vain pienen murto-osan ilmaisuista, joita hevosella on omassa sanavarastossaan, jo näiden pienten sanojen osaaminen tekee paljon. Varsinkin silloin kun parantunut kommunikaatio yhdistetään johdonmukaiseen, selkeään käsittelyrutiiniin. Kun hevonen huomaa ymmärtävänsä ihmistään paremmin kuin ennen, se haluaa ymmärtää vielä enemmän ja vielä paremmin - kommunikaatio on aina kaksisuuntaista, eikä koskaan ole liian myöhäistä vaikuttaa asioihin.

Seuraan mielelläni hevosten ja niiden omien ihmisten yhteistä polkua ja on hienoa tarkkailla ulkopuolisena heidän keskinäistä kommunikointiaan.
Kun avaimet ongelmien ratkaisuun ja
yhteisymmärrys hevosen kanssa on löytynyt, aiemmin suurilta vaikuttaneet
ongelmasolmut ovatkin auenneet kuin itsestään. Moni hevosenomistaja
kertoo kokevansa ystävystyneensä hevosensa kanssa paremmin, mutta itse
näen heidät kuin hevonen - minun silmissäni he ovat lauma."


Riika

"Tuskin on olemassa ratsastajaa, joka ei olisi joskus tuskastunut omaan keskeneräisyyteensä ja kokenut oman kehonhallintansa ja ratsastustaitonsa riittämättömäksi. Kuinka voimme siitä huolimatta saada hevoset toimimaan niin hyvin, ja kuinka hevoset kerta toisensa jälkeen päästävät meidät itsensä selkään mokailemaan? Ehkä kyse ei olekaan siitä, kuinka tarkkaan oppikirjan ohjeiden mukaan osaamme ratsastaa, sillä hevosethan tuskin on samoja kirjoja lukenut! Jospa kyse onkin siitä, kuinka osaamme kommunikoida juuri sen allamme olevan hevosen kanssa ja saamme sen liikkumaan ergonomisemmin ja kuinka saamme motivoitua sen työskentelemään kovempaa.

On mahtavaa seurata hevosen ja ratsastajan keskinäisen kommunikoinnin hioutumista huippuunsa. Ratsukko ei ehkä ikinä kehity helppo B tasoa korkeammalle, mutta saattaa silti kyetä täydellisen harmoniseen ja sopusointuiseen ratsastussuoritukseen, josta sekä ratsastaja että hevonen nauttii.

Ei ole väliä ratsastammeko pääosin maastossa vai kentällä, kunhan se tehdään hevosen ja ratsastajan fysiikkaa ja terveyttä vaalien ja jatkuvasti kehittäen. Kun hevoselle annetaan mahdollisuus kehittää itselleen tarvittavat lihakset, se lähtee kerta toisensa jälkeen mielellään kanssamme harrastamaan. Hyvä tasapaino, kehonhallinta, kommunikointi ja tilanteisiin sidonnainen oikeanlainen reagointikyky ja -nopeus on niitä asioita, jotka tekevät ratsastamisesta mukavaa ja turvallista."